Mikä on oikeusministeriön olemassaolon tarkoitus? Tuo on hyvä kysymys. Mitä oikeusministeriö ohjailee?
Sytykkeeksi heitän historiallis-empiirisiä muistikuvia.
Johannes Koskisella oikeusministerinä ollessaan oli intohimoinen taipumus ottaa kantaa tuomioistuinten ratkaisujen sisältöön. Se kummastutti.
Leena Luhtanen turvautui tiukan paikan tullen sanontaan ”näin se vaan on”.
Tuija Brax uhkaili sairaanhoitajalakkolaisia tuomioistuinten kautta tuomittavilla rangaistuksilla. Braxin intohimona olivat rikollisille määrättävät jalkapannat ja vastaavat.
Anna-Maja Henriksson jatkoi Braxin linjalla, metsästi päätyökseen seksuaalirikollisia ja vaati heidän rangaistuksia aina vaan kovemmaksi ja kovemmaksi. Eduskunnassa alkuvuonna käydyt keskustelut saamelaislaeista olivat hirvittävää kuultavaa: Lapin edustajat toivat esille painavan tuntuisia argumentteja joita ministeri Henriksson ei suostunut vähääkään ymmärtämään. Uskoni ministeriin ja ministeriöön älyllisessä mielessä romahti silloin. Niiden saamelaislakien suhteen Henriksson veti lopulta vesiperän.
Jari Lindstöm – kansan mies. Jokohan tulisi oikeutta kansalle?
Oikeusministeriön tuottamat demokratiaselonteot ja vastaavat ovat olleet ärsyttäviä, pelkkää puolueiden ja puoluelaitoksen mainontaa.
Summa summarum: oikeusministerien suhteen Suomella on ollut loputtoman huono tuuri. Tällä en tarkoita Jaria – vielä.
Mikä siis on oikeusministeriön tarkoitus? Minun vastaukseni kuuluu näin: kaipaan oikeuden syvimpiin perusteisiin menevää pohdintaa ja esilläpitoa. Ihmisoikeudet. Perusoikeudet. Sosiaaliset oikeudet. Sivistykselliset oikeudet. Suomen perustuslaki ja sen toteutuminen tai toteutumattomuus. Valtiosääntöoikeus.
Tuskin on vaikea poimia pitkää listaa asiaintiloja joissa Suomen perustuslakia ja muita perustavia oikeuksia tosiasiassa rikotaan räikeästi. Vaikkapa tämä ”yhteiskuntasopimus” tai kolmikanta. Millä oikeudella jotkin sonninpitojärjestöt sopivat muun kansan elämästä, tosiasiassa ohi valtiosääntöoikeudellisen rakenteen?
Millä oikeudella oikeusministeriö vaikenee tällaisista asiaintiloista?
* * *
Mikaelan Pethin jutut ovat kuin lihasvenyttelyä. Venyttelyssä jumittuneet lihakset loksahtavat auki. Mikaelan jutuissa jumittuneet ajatukset lähtevät lentoon. Kommenteillani on taipumus venähtää sen verran pitkiksi että taas tällä kertaa muokkasin kommentista erillisen jutun.
Mikaela Peth: Kuinka uusi oikeusministeri pilkkoi oikeusministeriön
essee.net 
Jätä kommentti